- ja junakansa aamulla ruuhkassa seisoskeli.
Ei ole VR:n vuosi. Tytär osui olemaan Helsingissä leffassa eilen illalla ja soitti siinä kahdeksan jälkeen, ettei junia kulje kuin muutama tunnissa, että saattaapi vähän kestää kotiin tulo, eikä kannata sitten huolestua ja ihmetellä. Silloin saimme tietää junaturmasta ja pian näkyi tv:stä uutiskuvaakin.
Sanotaan, että ei kahta kolmannetta, mutta nyt tuntuu siltä, ettei junaliikenteessä enää pysy laskuissa mukana. Mutta jos ajatellaan ensimmäiseksi vaikeudeksi pakkasten aiheuttamat vaunujen jäätymiset ja toiseksi syöksy päin hotellin seinää, niin silloin kolmas, ja toivottavasti viimeinen, tapaus olisi tämä raiteilta putoaminen.
Toivoa vain sopii, ettei tämän enempiä havereita junaliikenteessä enää sattuisi. Kiintiö on nyt täynnä pitkäksi aikaa ja vahingotkin muuttuvat aina vaan hurjemmiksi. Onnea on matkassa myös ollut rutkasti, kun henkilövahinkoja ei ole sattunut.
Kyllä "venalla" opittukin on. Aamun N-junassa kuulutukset tulivat sujuvasti ja tiuhaan ja ystävällinen konduktööri avusti asemalaiturilla meitä epätietoisia nousemaan oikeaan junaan kun asemalla lähtökuopissa odotteli kokonainen N-junien armada, eikä missään ollut kirjoitettuna mikä junista lähtisi liikkeelle ensimmäisenä. Toisaalta oli taktinen virhe nousta siihen ensimmäisenä lähteneeseen. Eihän sieltä meinannut mahtua ulos millään.
Johan tuota hetken aikaa ehti totutellakin normaaliin K / I vaihtamiseen, mutta kyllä tämä N:llä köröttely on mieluisaa, saa rauhassa keskittyä lukemaan ja vaipua persialaisten herkullisten, tuoksuvien ruokien maailmaan.
Tervetuloa! Sivuilla suloisesti sekaisin: Puutarhurointia. Juustoa ja viiniä. Karavaanailua. Matkoja. Kirjoja. Runoja. Arjen ajatuksia.