Tietoja blogista


Tervetuloa sivuille, joilla välähtelee mukavia matkakohteita, monenlaisia tapahtumia ja sekalaisia sattumia joita elämä eteen pulpauttelee. Bannerikuvan olen ottanut Haminassa syksyllä 2012.

Katse Avartuu -blogi sai alkunsa Audiovisuaalisen verkkoviestinnän kursseilla vuoden 2009 lopussa. Aikanaan kurssitehtävänä, "pakkopullana" alulle pantu blogi innostikin yllättäen kirjoittelemaan, kuvaamaan ja videoimaan, ja blogi jäi elämään. Myöhemmin, AMKin eWorking/eLearning opintojen myötä blogi on saanut trendikkäitä some-liitännäisiä fb:ssa ja twitterissä.

Vuoden 2010 aikana blogitekstejä syntyi viikonloppuisin tehdyistä asuntoautoreissuista, lomamatkoista ja monivivahteisista junalla kuljetuista työmatkoista pääradan varrelta. Vuosi 2010 lienee ollut VR:lle historiallisesti ongelmallisin runsaan lumen tulon vuoksi ja minulle shokkihoitoa kymmenen vuoden autoilun muututtua juna-asemilla odottelemiseen. Vuoden 2011 jälkipuoliskon postauksia puolestaan hallitsee suru ja melankolisuus äidin äkillisen kuoleman johdosta. Vuosien 2012 ja 2013 postaukset näyttävät enimmäkseen käsittelevän luettuja kirjoja, tehtyjä asuntoautoretkiä ja sekalaisissa tapahtumissa hyppäämisiä. Elämä etenee, lapset pääsevät omilleen ja on aikaa omille jutuille.

Vuonna 2014 - 2017 olen kirjoitellut asuntoautoilusta, puistoista ja puutarhoista. Puutarhanaiset ovat vieneet mukanaan ja harrastuksesta on tullut aikatavalla aktiivista.

Sitten onkin jakso, jolloin bloggaus on saanut väistyä muun tekemisen tieltä. Blogin tilalle on myös tullut helpompia ja nopeampia välineitä, niistä aktiivisin ehkä instagram, jonka käyttö kännykällä on  vaivatonta. Nyt ihan viimeaikoina, 2019 keväällä innostuin Bloggerin appsista, joka mahdollistaa suhteellisen kätevästi blogin päivittämisen kännykästä. Sen voi nopsasti tehdä junassa istuskellessaan - tietokonetta kun ei viitsisi iltaisin enää avata.

Blogin nimen taustaa on se, että kun eräästä eepoksesta luin, kuinka stressaantuneen ihmisen näköala kapenee, ja itsessänikin sen napaan tuijottelun tunnistin, valitsin tälle "päiväkirjalle" nimen todellisuuden toiselta laidalta - ja totisesti, on se auttanut. Vonkin todeta, että minulle sosiaalinen media on ollut, ja on "hyvä renki" kunhan se pysyy aisoissa.

Luetuimpiin postauksiin kuuluu edelleen "Venaa Rauhassa" jota on googlattu eniten "Six ribbons" postauksen ohella. Tosin "Miljoona itikkaa ja mahtavia marjaviinejä" nostaa osuuksiaan kaiken aikaa. Listalle on noussut myös kirjatarina: "Takuuvarma ihanuus - Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa" sekä juttu Fuerteventuran kierroksesta.

Tule mukaan "Haaveilijan puutarhaan".

Blogin pihajuttuja voi seurata myös FB:ssä osana Haaveilijan puutarhaa, sivuilla, joille keräytyy muistoja ihanista puisto ja kukkakohteista, lomareissuista sekä monenlaisista haavepaikoista. Myös joskus runoja (omia ja toisten) sekä tarinoita ja tapahtumainfoja, joita seurailen eri kanavilta, sekä tietysti jutustelua ja ehkä myös satunnaisia äänimaisemia Kurjenpolvipihan elämänmenosta.