Piti syyskuussa tarinoimani Tanskarlasta, muinaisista viikingeistä, viinistä ja wellnessistä, mutta tuli toiset kuviot.
Tänä aurinkoisena päivänä tulee lokakuisten värikkäiden lehvistöjen myötä vielä mieleen kuitenkin Kirkkonummen rannat, joten palaanpa noihin tunnelmiin.
Lomanen Långvikissa
Kirkkonummen Tanskarla lienee saanut nimensä tanskan maalta saapuneista viikingeistä ja Långvik on puolestaan pitkä, sisämaahan kurottuva meren lahti, jonka rannalla sijaitsee monia mahtavia päiviä, ja mahtimiehiä, nähnyt Långvik Wellness & spa. Kylpylä, jonka historia kumpuaa sellaisesta pankkimaailmasta, jollaista ei enää ainakaan Suomessa tapaa.
Itse kylpylärakennus on säilyttänyt ja suojellut alkuperäistä ilmettä mukavalla tavalla. Oven kahvoissa oravat, huoneissa vanhat kiintokalusteet, rannassa edustussauna. Muuten on modernimpaa, suuret terassit, laajat vaaleat salit.
Meidän reissuumme osui Maiju Tirrin teosten kavalkadi. Suuret kukkaismaiset työt täydensivät somasti sisustuksen pioniaiheisia mattoja ja iloista väritystä.
Itse kylpylä ei erityisesti noussut muiden joukosta. Viinibaari ja takkatuli ei meille riittänyt luomaan erityistä luxustunnelmaa, mutta paikkana mukava ja siisti oli allasosastokin.
Näin korona-aikaan jäi mieleen mukavan turvallinen olo. Siisteydestä pidettiin hyvää huolta ja käsidesiä oli saatavilla. Ravintolassakin koetettiin turvavälejä toteuttaa, vaikka porukkaa paikalla oli sankoin joukoin, ja mikä tärkeintä - ruoka oli maistuvaa ja kauniisti esille pantu.
Kokemuksemme paikasta oli hyvä. Kyllä viihdyttiin ja lähiseudun nähtävyydet katsottiin. Kirkkonummi on laaja pitäjä, ja yllätti monilla näkymillään.
Ja muun muassa Ragvaldsin perinnepiha ansaitsisi ihan oman juttunsa.
