Makkaraperunakesä koskelta koskelle

On kesän maku jäänyt huuliin...

Mainion monipuolinen lomareissu ja kesäkin ovat melkein jääneet jo taa ja päivien rytmi vaihtunut työn myötä arkiseksi.

Lomaan ja kesään mahtui kylmää ja kuumaa, kuivaa ja sadetta, vaaroja, metsiä ja järviä, mutta etenkin kuohuvia koskia.

Alkukesänä työpaikalla nautitut hellepäivät vaihtuivat ensimmäisen lomaviikon raikkaisiin ja suorastaan kylmiin tuuliin. Sateitakin saatiin, mutta etenkin kalsaa, kymmenen asteen tuntumassa viihtyvää keliä. Kuhmon kiva näytti meille viileimmät lukemat, aamulla kuusi astetta ja päivällä kymmenen. Hytisytti, mutta Hankaranta esitteli mitä ihanimman auringonlaskun.

Teimme autoreissun idän ihmeitä katsellen. Rymysimme koskelta koskelle Ruunaan retkeilyalueella. Neitkoski, Siikakoski ja Haapavitja jäivät mieleen, ja sillat sekä laavut - ja havainto, että metsät ovat vessoja täynnä, kun taas parkkipaikoilla niitä ei enää lainkaan ole.

Ilomantsissa poikettiin Katri Valan elämän työtä vaalivassa koulumuseossa, Hermannin viinimyymälässä ja Möhkössä Mantaa tervehtimässä sekä etsiskelemässä kaunista järven rantaa väärästä suunnasta. Näkemättä se jäi.

Makkaroita oli pakattu jo kotoa auton jääkaappiin kaksin voimin. Sitten vielä Kajaanin torilla innostuimme Kivikylän myyntivaunun herkkukassista ja ostimme lisää. No, makkaraperunat ovat kyllä kätevät kokata ja maukkaat maistella... Tuoksuaan ei ole paha verrattuna esim. moneen juustoon...

Lentuankoski oli mainio nähtävyys ja rauhallinen yöparkki.

Mökkipaikka Sotkamon ja Vuokatin rajamaastossa otti meidät vastaan lämpenevässä säässä. Päivät muuttuivat viikon aikana poutaisiksi ja kierrettyä tuli monet lenkit: Eino Leino ja Piimä Hessu...
Sateessa kastuttiinkin, mutta saunassa oli mukava lämmitellä ja jäseniä vetreyttää lenkkien jälkeen ja takassa paistella makkaraa...
Vuokatin viini oli kiinni eikä sinne päästy.
Hiukan hiekat Sotkamon keskustassa ovat ihanat! Huovishuone mielenkiintoinen.

Liikunnallisen patikkaviikon jälkeen vaihtui laji. Ajelimme hellesäässä järveltä järvelle. Nurmeksessa pidimme ranta- ja Bomba-päivää. Lastukoskea ihailtiin ja Pisankoski todettiin vaienneeksi. 

Varkauden Honkakoski oli mainio uinti- ja yöpymispaikka. Mikkelinpuisto esitteli kauniita pihaideoita ja Kenkäverossa oli kova kuhina.

Lahdessa uimme ja katselimme Vesijärvellä viilettävää venearmadaa, suppailijoita ja vesiskoottereita ja purjeliitäjiä ja ihailimme matkan ehkä kauneinta auringonlaskua. Mukava reissu ja mainiot muistot.

Ja kunnon takinkääntäjän tavoin saattaisinkin nyt ajatella asuvani joskus Sotkamon keskustassa, niin viihtyisää siellä oli.

PS. Änättikoski jäi mainitsematta 

Vesijärvi kutsui viikonlopun viettoon - viimeinen karavaanaus 2013?

Vielä riitti poutaa yhden viikonlopun verran. Käväisimme siis Lahdessa, Vesijärven rannalla. Perjantai-iltana saavuimme parkkiruutuun ja ehdimme pienen kävelylenkin tehdä myöhäisillan hyytävässä tuulessa.

Lauantain sää suosi ulkoilua ja paljon kiertelimme tuttuja paikkoja. Ruska oli siirtynyt maan pinnalle, punaruskeaa lehtimattoa sai ihailla monin paikoin, mutta puusto alkoi olla jo kokolailla kaljua. Ihastuimme vesitorninmäen seutuun ja arvailimme korkeitten talojen parvekkeilta avautuvia näkymiä järvelle ja hyppyrimäille. Maan tasalta ei juuri mitään näkynyt, korkea mäntymetsikkö verhoaa maiseman niin, ettei heti älyäisi keskellä kaupunkia olevansakaan.

Yöllä meidät yllätti rankka sadekuuro. Iltalenkin alkutaipaleesta ei ollut vielä vedestä tietoakaan, mutta ruokailun jälkeen, Huviretkestä ulos selvittyämme oli taivas revennyt. Ripottelua riitti unen tuloon saakka, mutta koska lämmitin tällä kertaa suostui toimimaan moitteetta, ei meillä ollut hädän päivää, vaatteet kyllä olivat nihkeitä vielä sunnuntaiaamunakin.

Sunnuntaina koko Etelä-Suomi oli verhoutunut sankkaan sumuun. Ei auttanut kuin ajella kotia kohti ja tähystää toiveikkaana kirkkaampia matkanvarsimaisemia, joita ei ollut eikä tullut.

Hämeenkoskelle sentään osuimme sattumalta ja pysähdyimme veden solinaa ihailemaan, muuten riitti sumua aina kotiportaille saakka ja maanantaiaamu avautuikin reippaassa sateessa.

Nyt olisi auto talviteloille laittoa vaille valmis. Saapa sitten nähdä millaista keliä on luvassa marraskuun loppupuolella.

Hair-musikaali, puistot ja markkinat samalla iskulla!

Takana vauhdikas viikko ja rentouttava viikonloppu Lahden puistoihin tutustuen, kalamarkkinoista ja Hair-musikaalista nauttien sekä Caravan-messuja ihmetellen.

Viikolla tuli käytyä Habitare-messuilla ja kierreltyä jalat helliksi näyttelyosastoilla ja vielä illalla seisoskeltua Mikä viini -tapahtumassa. Molemmat tapahtumat olivat vilkkaat ja kävijöitä pullollaan. Habitaressa huomiota herätti Ahead osastolle viritetty mäntymetsä sekä Trash-osasto, jonka teemana oli tällä kertaa hotellin sisustus ja erilaiset tilat siellä. Mikä viiniin taas oli saapunut esiteltäväksi monia, meidän markkinoillemme vasta tuloillaan olevia luomuviinejä  Espanjasta ja Chilestä. Tapahtuman tunnelma oli mukavan rento ja väki kaiken ikäistä. Tapahtuman ongelmana on ainoastaan istumapaikkojen puute. Messupäivän jälkeen jalat väsyneinä oli haasteellista minglata väen paljouden keskellä, jonottaa viinitilkkasta ja käydä small talkia seisovien pöytien ääressä. Mukavaa oli, mutta yhdelle päivälle haastavaa. Kenkävalintakin olisi voinut olla järkevämpi.

Perjantaina lähdimme ajelemaan kohti Lahtea ja ihmettelimme matkan mittaan meidät ohittaneitten asuntoautojen määrää. Ajelimme yöpymisniemellemme ja asetuimme yöpuulle kaikessa rauhassa iltalenkin jälkeen. Aamulla kiertelimme Mukkulan kartanon rannoilla sekä läheisellä venelaiturilla ja ihmettelimme paikalle kerääntyneitten Carthago-autojen määrää. Jatkoimme reissua matkustajasatamaan, jossa tiesimme odottaa markkinahumua, sillä olin selvitellyt etukäteen, että oli kyseessä kalamarkkinaviikonloppu. Totaalisesti meidät yllätti paikalle saapuneitten karavaanareitten määrä. Kaikki parkkipaikat, puistot ja katujen varret, levähdysalueet, pientareet ja aukiot olivat täynnä autoja. Selväksi tuli, että Caravan-messut ovat karavaanareille totisinta totta, sinne kokoonnutaan moneksi päiväksi. Ja olihan kaupungissa tietysti sunnuntaina myös nuoren ja aikuisten muovimäen Suomenmestaruuskilpailut sekä Hair-musikaali.

Hairia varten mekin Lahteen lähdimme, eikä suotta. Mahtava esitys, paljon lahjakkaita ja hyvä äänisiä esiintyjiä ja tietysti Hector, jonka mielenkiintoiset roolitukset pitivät katselijat valppaina. Kiitos kaikille esittäjille vielä tätäkin kautta. Make love not war! Let the sunshine in.