Syyspuuhia puutarhassa

Leutoa on, mutta viime syksyn ja 

olemattoman talven jälkeisen sipulikukkien kukinnan jälkeen uskaltauduin silti jo istutuspuuhiin.

Nyt olen taas kerran jemmannut maahan kymmenittäin tulppaaneita, krookuksia ja pikkuruisia kevätkukkasia; talven tähtiä ja posliinihyasintteja.

Harmikseni huomasin, että osa viime viikonlopun työstä oli jo mennyt parempiin suihin ja niinpä tähän sipulierään tuli ravistelua tuhdit marinadit savupaprika- ja chilipurkkia pyöräytellen. 

Odottavan aika on pitkä. Puoli vuotta vierähtää, ennen kuin paljastuu onko marinointi hyödyttänyt  ja jos on, niin uudet pippuroinnit saa tehdä rusakoiden varalta. Pippurin lisäksi aion keväällä koettaa myös koirankarvakarkotinta. Sen vinkin sain instagram-ystävän postauksesta. Omaa koiraa ei ole, mutta karvatilaus on jo tehty. 

Kirkkonummen Ragvalds vie mummolan tunnelmiin

Kirkkonummen kierrokselle valitsin käyntikohteeksi Ragvaldsin perinnepihan. Se osui haaviin syystä että siellä on opetuskasvitarha, jossa neuvotaan perinnekasvien viljelyä. Nyt syksyllä oli sato jo nähtävissä ja kukkaset paljolti ohi kukkineet, mutta kiinnosti silti käydä tutustumassa uuteen puutarhakohteeseen.

No ensimmäiseksi osuimme riihelle ja luontopolulle. Tutkimme polun varren nähtävyydet, vanhat rakennukset ja niiden tarinat ja nautimme historian havinasta. 

Tien toiselta puolelta löytyi sitten se varsinainen kohde, söpöinen rinteeseen sijoittuva kasvimaa ja pihapiirin somat rakennukset. 

Kurpitsaa, papua, pellavaa ja auringonkukkia oli ihasteltavissa vielä ja aurinkoinen sää suosi.

Viikinkien jäljillä Tanskarlan Långvikissa

Piti syyskuussa tarinoimani Tanskarlasta, muinaisista viikingeistä, viinistä ja wellnessistä, mutta tuli toiset kuviot.

Tänä aurinkoisena päivänä tulee lokakuisten värikkäiden lehvistöjen myötä vielä mieleen kuitenkin Kirkkonummen rannat, joten palaanpa noihin tunnelmiin.

Lomanen Långvikissa

Kirkkonummen Tanskarla lienee saanut nimensä tanskan maalta saapuneista viikingeistä ja Långvik on puolestaan pitkä, sisämaahan kurottuva meren lahti, jonka rannalla sijaitsee monia mahtavia päiviä, ja mahtimiehiä, nähnyt Långvik Wellness & spa. Kylpylä, jonka historia kumpuaa sellaisesta pankkimaailmasta, jollaista ei enää ainakaan Suomessa tapaa.

Itse kylpylärakennus on säilyttänyt ja suojellut alkuperäistä ilmettä mukavalla tavalla. Oven kahvoissa oravat, huoneissa vanhat kiintokalusteet, rannassa edustussauna. Muuten on modernimpaa, suuret terassit, laajat vaaleat salit.

Meidän reissuumme osui Maiju Tirrin teosten kavalkadi. Suuret kukkaismaiset työt täydensivät somasti sisustuksen pioniaiheisia mattoja ja iloista väritystä. 

Itse kylpylä ei erityisesti noussut muiden joukosta. Viinibaari ja takkatuli ei meille riittänyt luomaan erityistä luxustunnelmaa, mutta paikkana mukava ja siisti oli allasosastokin.

Näin korona-aikaan jäi mieleen mukavan turvallinen olo. Siisteydestä pidettiin hyvää huolta ja käsidesiä oli saatavilla. Ravintolassakin koetettiin turvavälejä toteuttaa, vaikka porukkaa paikalla oli sankoin joukoin, ja mikä tärkeintä - ruoka oli maistuvaa ja kauniisti esille pantu. 

Kokemuksemme paikasta oli hyvä. Kyllä viihdyttiin ja lähiseudun nähtävyydet katsottiin. Kirkkonummi on laaja pitäjä, ja yllätti monilla näkymillään. 

Ja muun muassa Ragvaldsin perinnepiha ansaitsisi ihan oman juttunsa.