maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kevätbongausta lähiseutuja kierrellen

Haaveena ollut kevään ensimmäinen karavaanaus antaa vielä odottaa itseään. Nuhjuisen harmaa pääsiäiskeli ei innostanut auton käyttöönottoa ja pysyttiin kotinurkilla. Perjantai ja lauantai menivätkin kokolailla omissa nurkissa, mutta auringon ilmestyttyä ilahduttamaan maisemia sunnuntaina saimme aikaiseksi jo vähän pidempiäkin lenkkejä.

Lähitallien heposet olivat jo aitauksissaan ja ensimmäiset leskenlehdet näyttäytyivät tienposkilla. Joessa vesi virtaa, mutta ei ole erityisen korkealla nyt enää.





Tänään piipahdimme sitten auringon innoittamina Porvoossa. Löysimme taas kerran uusia kuvakulmia ja mielenkiintoisia paikkoja katseltavaksi. Siitä huolimatta kuviin päätyivät myös tutut värikkäät vanhan kaupungin talot.

Aivan uusi reitti löytyi Turkkurinkatua pitkin Kevätkummuntielle ja sieltä edelleen uimahallin parkkipaikan läpi Jokikadulle rantaan. Matkan varrelta löytyi Suomen retkeilymajajärjestön hieno rakennus ja sen rinteitä komistavat upeat männyt.


 


























Nyt tuntuu, että kevät on vihdoin alkanut tehdä tuloaan.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Juuston viemää


Vuodet vierähtelevät nopeasti. Taas oli aika istua ihanaa iltaa Valion vieraina Juustopöydän vuosikokouksessa. Saimme kuulla todella mielenkiintoisen esityksen yrityksen digitaalisen markkinoinnin merkityksestä ja kehittymisestä viimevuosien aikana.

Uskomattoman tiedon ja suurten lukujen lähteillä oltiin. Valion verkkosivulla vierailee kuukausittain miljoona, siis täysi miljoona, kävijöitä ja lisäksi eri sosiaalisen median kanavissa on tuhansia ja kymmeniä tuhansia käyntejä kuukausittan. Pelkästään yrityksen Facebook-sivuilla on yli kaksisataatuhatta fania.

Nyt pääsiäisen aikaan odotetaan viikottain noin neljäsataaviittäkymmentä kävijää yhtiön pääsiäissivustoille mikä tarkoittaa, että pääsiäisen aikaan kuukausittaisen miljoonan sivustokävijän määrä ylittyy reippaasti.
Suuren suomalaisen tuotemerkin arvostus on siis luja, ja syystäkin.

Saimme kuulla myös mielenkiintoista tietoa digimedioiden mahdollisuuksista, mm. siitä kuinka kysyntä voi yllättää realististen mahdollisuuksien rajan, kun juuston kypsymisessä nyt kuitenkin kestää oma aikansa, eikä mitään voi sille, että loppuun ostettua tuotetta ei ole saatavissa ennen kuin seuraava erä on valmista. Sivuttiin myös uusien medioiden mahdollisuuksia viestinnässä ja pelisilmän tärkeyttä nopeassa tilaisuuteen tarttumisessa. Tästä hyvänä esimerkkinä Valiomyrsky, joka koetteli Suomea voimillaan, mutta mahdollisti samalla myös oivallisen somekanavaviestinnän mm. Twitterissä merkillä #valiomyrsky.

Ja kuten aina, yhdistyksen virallisen kokoustamisen jälkeen saimme nauttia herkkupöydän makuja. Tänä vuonna erityiseksi suosikiksi nousi parmankinkku-vuohenjuusto piirakka sekä tyrnihilloke ja aina niin maukas Aura-sinihomejuusto. Minä maistelin herkkujen painikkeeksi Caliterra-valkoviiniä, jonka huomasin oivallisesti sopivan myös kaikille juustoille.

Ihanaa kevään edistymistä ja valon lisääntymistä alustavat nämä yhdistysten pippalot. Mukavaa oli taas kerran jutustella tutuiksi tulleiden kanssa ja tutustua myös uusiin jäseniin. Kotiin viemisiksi tuli vielä pussukallinen makoisia herkkuja, joista uutuutena suklaatuorejuusto ja minulle ennestään maistamaton Koskenlaskija-chili.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Ottaisinko kolme lammasta, viisi kanaa, mehiläispöntön ja alkaisin viljelemään Inca Bellaa?

 
No olipas taas Puutarhanaisilla kirjailta! Ilta on muodostunut jo perinteiseksi kevään aloittajaiseksi minulle, jonka sielu halajaa jo kukkasten ja puistojen seuraan, pois vaalenharmaan ja kylmänsinisen maiseman keskeltä. Tällä kertaa ilmojen herrakin lie samaa mieltä, sillä aurinko on iloisesti näyttäytynyt koko viikonlopun ajan.

Tunnustaa täytyy, että olin minä sen verran talviseen olooni kyllästynyt, että en uskonut tänä vuonna elpyväni yhden kirjaillan annista. Mietin, että saatanhan minä sitä maaperää mennä kuuntelemaan. Jos vaikka jotakin oppisin. Alkaa nimittäin yrttitarhan multa olla siinä mallissaan, ettei siinä kasva kuin sammalta.

No, kuuntelin maaperäluennon. Hyvin olin kiinnostava ja mukavalla tavalla Helinä Hartikainen kertoili humuksen ja orgaanisen aineen liitosta. Lieroista ja öttiäisistä, jotka maaperän ilmavana ja terveenä pitävät. Opin senkin, että hyvä on maahan tuhkaa levitellä ja siten parantaa kasvien mahdollisuutta saada maasta irti tarvitsemiaan ravintoaineita. Mutta sen minä vaan sanon, ettei perheen pään silti pidä sitä tuhkaa niin paljon kukilleni kylvää, että sinivuokot ja metsäkärhöt jäävät muistoiksi vain.

Seuraavaksi oli ohjelmassa Makutarhurin osuus. Tarhurina puutarhakirjailija Heidi Haapalahti, ja istua napotinhan minä penkissä ja kuuntelin sujuvasti senkin. Mukava oli esitys. Vaikka en gourmet-ruokaa viljelemään alkaisikaan, tuli esille kuitenkin mukavia vinkkejä erilaisten maistelu eli tasting-tilaisuuksien pitoon. Voisihan sitä ostaa ne Blue Kongot, Vanha mustat ja Inca Bellat, ehkä, jos jostain löytäisi. Lienevät kaikki ravintoloiden keittiöissä.

Ja ei kahta kolmannetta. Toisin sanoen, istuin ja ihastuin Mehiläistarhuri Timo H. Savolaisen ulosantiin ja kahdeksaan värikkääseen ja innostavaan teesiin, joilla hän vakuutti, että meidän kaikkien tulisi ryhtyä mehiläisten hoitajiksi. En minä ollut käsittänyt, että yhdestä mehiläispöntöstä saa 30 - 40 kiloa hunajaa. Siitä riittäisi pikkuisen jo muillekin. No, ennen kuin alan ivestoimaan tarhurin tarvikkeisiin, sulattelen ja kehittelen ideaa hiukan vielä.

Mukavaa oli ja kyllä se innostuskin taas hiljalleen kohotti päätään ja kaikenmaailman haaveilu sai tuulta siipien alle. Kustannusyhtiö kierrätti yleisön joukossa kevään uusia kirjoja ja niistä kaksi oli aivan herttaiset ja saivat päähän nuo villit visiot...