Närhi on nähty

Ajattelin joskus, että Suomen luonnossa on kovin vähän kauniita lintuja, mutta nyt kun olen niitä kotipihalla tarkemmin katsellut ja lintukirjoistakin tutkinut, olen huomannut, että värejähän näissäkin on ja kauneutta vaikka kuinka paljon. Tilhet, sinitiaiset, punarinnat ja punatulkut sekä keltasirkut vetävät kauneudessaan vertoja monelle eksoottisemmalle lajille, kunhan vaan saa tilaisuuden nähdä linnuun kunnolla hyvässä valossa. Olohuoneen ikkunan edessä kasvavan kurtturuusun kiulukat ovat osoittautuneet hyväksi houkuttimeksi.


En tunnista hyvin kovinkaan montaa lintulajia, joten yritän kerryttää tietojani pikkuhiljaa ja tämä pääsiäisviikonloppu toi mukanaan taas uuden lajikkeen. Ikkunan edustalle oli saapunut närhipariskunta. Kaiken kaikkiaan näimme neljä närheä pomppimassa pihapuiden oksilla.

Mies kertoi nähneensä jo peipposenkin koivun oksistossa, joten kevään ja kesän odotus vain tiivistyy. Vielä on lunta pihamaa pullollaan, mutta eilinen, koko päivän kestänyt tihkusade nopeutti sulamista. Kukkamainokset ja puutarhalehdet tosin pahentavat odotuksen pitkäpiimäisyyttä. Vielä pitkään aikaan ei ole toivoakaan pation ruukkuistuksista, saatikka sipulikukkien värikäästä esiinmarssista.