torstai 20. toukokuuta 2010

Joen yllä tuomen kukkia, rentukoita rannoilla


Jos jotain kritiikkiä pitäisi tästä pikaisesta kevään tulosta sanoa, niin sen voisin miinuksen puolelle pistää, että rusokirsikan kukkapilvi jäi pelkäksi haaveeksi. Ja niinkun minä olen kameran kanssa vaaninut ja vahdissa ollut kaiken kevättä. Nyt kevät koitti kuitenkin niin äkkiä, että punaruskeat lehdet puhkesivat puihin jo ennen kuin kukkanuput ehtivät avata terälehtensä.

Tuomien kukinta sen sijaan ylittää kaikki odotukset ja joka aamu ylittämäni joki on nyt satumaisen kaunis, kun valkoisia kukkia pursuvat oksat riippuvat runollisesti veden yllä. En muista myöskään nähneeni milloinkaan näin komeasti kukkivia Salavia, tai sitten vain havainnoin kaikki puut ja kasvit nyt paremmin kuin vuosikausiin.

Vihreän kullan reitiltä jäi mieleen monta kaunista kesämaisemaa, mutta kukkapuita en Saimaalla vielä nähnyt, ehkä siellä vähän myöhemmin kukkivat. Huomasin myös, että valkovuokot, jotka täällä etelässä peittävät nyt kaikki metsän pohjat yhtenäisenä mattona, puuttuivat sikälaisestä maisemasta kokonaan. Sen sijaan kaikkien ojien ja rantojen ja jokien varsilla kasvoivat auringon keltaiset rentukkamättäät.