sunnuntai 31. elokuuta 2014

Loviisan Wanhoissa taloissa - ja hiukkasen puutarhoissakin

LWT - Pilasterien pihamaalla, Loviisa

Olipa viehättävä viikonloppu. Koko viime viikon ajan tutkailin sääkarttoja ja mietin voinko varmistaa osallistumisen Loviisan vanhojen talojen tapahtumaan. Etenkin arvelutti tehdä pöytävaraus etukäteen Guinness-ennätystä tavoittelevaan pitkään, 1,3 km, ruokapöytään. 

Pöytävarausta en tehnyt, mutta ajateltiin toki osallistua, jos vaan sekaan mahduttaisiin ja mahduttiinhan me. Jo perjantai-iltana rantauduimme tuttuun rastipaikkaan vanhan sahan niemekkeelle. Siinä oli mukava merta katsella ja illan hämyn edetessä esiin puikahtelevia kaupungin valoja ja vastakkaisen rannan lyhtyjonoja.

Lauantaiaamulla aloitimme sitten talokierroksen. Onneksemme valitsemamme talot olivat kauempana rantakadun ja suola-aittojen hulinasta, joten saimme tutustua niihin rauhassa, ilman sen suurempaa jonottamista. Vaan mitä lähemmäs rantakatua tulimme, sitä suurempi oli ihmismassojen kuhina. 

Koska olin netistä lukenut jo edellisenä päivänä, että viime vuoden tapahtumassa oli vieraillut 15 000 kävijää, olimme sen verran hajulla, että pitkään pöytään kannatti mennä ostamaan liput ajoissa, jos mieli mahtua mukaan. Marssimme siis määrätietoisesti rantaan ja onneksemme löysimme lipun myynnin. Vielä onnekkaampaa oli, että osuimme paikalle sopivasti kun "ruokahanat" avattiin. Vain kymmenisen minuutin jonotus, ja maukas possuannos oli lautasella. Pöytäpaikan löytäminen olikin sitten jo toinen juttu. Koska meillä ei varausta ollut, marssimme etsimään numeroimattomia paikkoja, joista ensimmäiset löytyivätkin jo parin sadan metrin päästä. Vaikeinta oli taiteilla täyden lautasen kanssa ihmisten tullessa vastaan, ohi ja istuessa omilla pöytäpaikoillaan. Kaikki kuitenkin sujui ja ennätyskin saatiin!

Taloista mielenkiintoisinta on vaikea nimetä, niin monta kaunista ja tunnelmallista kotia nähtiin, mutta Villa Degerbyn kauniit huoneet ja mielenkiintinen yläkerrassa näkyvä kolmihaarainen hormi jäivät mieleen.
Villa Degerby

Lilla Villa Gula oli suloinen sekä Liisantalo, jonka yhteydessä toimii Tuhannen Tuskan kahvila

Liisantalo

Erityisen hyvän mielen sai Bongan linnassa, jossa on Riitta Nelimarkan näyttely ja työtilat. Myös työtiloihin pääsi nyt kiertelemään ja niiden ihmeellisen kaunista, siirtomaahenkistä sisustusta ja värimaailmaa ihailemaan.

Lisää kuvia Haaveilijan puutarhan LWT-albumissa