sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Puutarhaunelmia, kukkaset historian valossa



Lunta on taas maassa ainakin kymmenen senttiä, eikä sää todellakaan innosta puutarhasta nauttimaan, mutta mielenkiintoista oli kuulla Heinolan kaupunginmuseon johtajan Kari-Paavo Kokin esitystä kukkakoristeiden käytöstä huonekaluissa ja muissa käyttöesineissä historian saatossa, kun mukava määrä puutarhanaisia oli kerääntynyt yhteen vuosikokouksen tiimoilta.

"Kukkaset ovat olleet esillä aina, kautta vuosisatojen ihmisten elämässä. Ne ovat koristaneet esineitä niin kauan kuin kukkasia - ja ihmisiä - on ollut".

Näimme kuvia antiikin esineistä, joissa muun muassa akaatti (aganthus) koristeellisine ja koukeroisine lehvineen oli merkittävässä roolissa tuomassa luonnon ja kauneuden lumovoimaa käyttöesineisiin, kuten arkkuihin, joita käytettiin koristeellisina istuimina sen ajan sisustuksessa.

Ja kuulimme nyt niin kotoisen tulppaanimme tulleen muotiin jo 1600 luvulla, jolloin hollantilaiset tekeivät sillä kauppaa mitä suuremmassa mittakaavassa. Erikoisten sipuleitten tiimoilta hankittiin, ja menetettiin, mielettömiä omaisuuksia.
Barokin aika puolestaan toi mukanaan mm. auringonkukka-aiheet ja rokokoo 1700-luvulla innoittui luonnontieteistä. Silloin Linné kokosi kasvistonsa ja ajalle tyypillisiä koristeaiheita olivat akaatit, simpukat ja kukkaset. Pinnalla oli myös fysiografia eli kaikki maanviljelyyn liittyvät aiheet.

Ajalle kosmopoliittista kuvaa loi kiinalaistyyli herkkine pioneineen ja itkuraita- eli willow-teemoineen. Tuolloin myös Euroopan ylimystö ihastui Kiinan posliiniin, sillä Euroopassa osattiin tuottaa vain fajanssia, kunnes saksalaiset vihdoin keksivät posliinin valimistuksen salat ja kuuluisa Meissen posliini sai alkunsa. Sitä koristi etenkin kuuluisaksi koristeaiheeksi noussut saksilainen kukkakimppu, jota edelleen näkyy astiastojen koristeissa käytettävän.

Kustavilainen aika 1800-luvulla toi mukanaan mm. lootuspienat huonekaluihin ja talojen fasadien pylväikköihin. Niitä saamme tänä päivänäkin ihailla mm. Helsingissä monien vanhojen talojen julkisivuissa. Empire puolestaan toi mukanaan herkät kukkaset, mm. Napoleonin puoliso Josephine oli innokas ruusuharrastaja ja tilasi astiaston, joka on koristeltu ihanilla ruusukoristeilla. Toinen Empiren suosima koristeaihe olivat tammenlehvät ja myöhäisempire toi tullesaan biedermeiertyylin.

Kertaustyyli 1800-luvun lopulla nimensä mukaisesti kertasi kaikki edeltävät tyylit ja siihen vastavirtauksena syntyi Jugend-tyyli, johon 1890-luvun tienoilla herätiin ymmärrettävästi halusta luoda jotain uutta vastineeksi kertaukselle.

Suomessa tyypillisiä Jugend-tyylin koristeaiheita olivat omasta luonnosta peräisin olevat aiheet, kuten voikukka, karhut ja linnut sekä monet muut luontomme kasvit, jotka koristavat sen ajan esineistöä ja vaikkapa Arabian talvikkia, jota löytyy omastakin astiakaapista.
Vielä nähtiin kuva Yrjö Blomstedtin suunnittelemista lastenkamarin kalusteista, joita koristi tyylitelty ulpukkakuviointi.

Mielenkiintoinen esitelmä, joka herätti myös kiinnostuksen Heinolan kaupunginmuseota kohtaan. Siellä avataan ensi kesänä suuri barokkinäyttely, joten eiköhän yksi kesäreissun suunnista ala jo selvitä.

Kuvan url: http://media-cache-ak0.pinimg.com/236x/26/34/43/26344385323d8085556e5e0d9ed6f567.jpg