tiistai 8. lokakuuta 2013

Lohja, rantojen kaupunki


Otimme lyhykäisen irtioton arjesta ja vietimme viikonloppua Lohjalla. Lohja, kuten Heinolakin on niitä tyypillisiä kaupunkeja, joiden ohi, yli ja sivuitse ajetaan usein kun liikutaan länteen päin. Niinpä päätimme kerrankin pysähtyä.

Mahtava paikka. En minä ollut ajatellut, että Lohjalla on rantaviivaa vaikka muille jakaa. Ensimmäisen yön vietimme Haikarin niemellä, jonne saavuimme pilkkopimeässä perjantai-iltana saunan jälkeen. Tunnin ajomatka sujui tyhjillä teillä ja perille osattiin kätevästi navigaattoria käytellen. Yö oli rauhallinen. Suomi sulkeutuu elokuun lopussa, joten vain harvoja lenkkeilijöitä oli iltamyöhällä liikenteessä, eikä aamusellakaan väkeä vaivaksi asti parkkipaikalle tupannut.

Aamulenkin suoritimme värikkäästä ruskasta nauttien Liessaaren luontopolulla, jonka varrella osuimme myös louhokselta näyttävän ammottavan aukon reunamille.



Tytyrin kaivosmuseo oli kiinni, (niin kuin Suomessa kaikki lokakuussa tuppaa olemaan), joten katselimme tätä monttua haltioituneena "omana tytyrinämme".

Eikä kaupungin keskustastakaan mitään puuttunut. Oli uusia ja vanhoja asuma-alueita. Kauniita taloja ja viihtyisiä pihoja. Ihanan ravintolankin löysimme. Käykää hyvät ihmiset nauttimassa kreikkalaisesta tunnelmasta, kielen soljuvasta virrasta, tuoksuista ja maukkaista mauista El Greco ravintolassa! Söimme siellä lohjalaista lammasta kreikkalaiseen tapaan haudutettuna (Arni el greco). Voin suositella lämpimästi, sekä talon punaviiniä myös.

Kävelimme pikkukaupunkia päästä päähän. Pyhän Laurin kirkko pihoineen ja hautausmaineen oli syysväreissä todella kaunis. Lohjan museopihassa pääsi kotiseutumuseoiden tunnelmaan ja silmä tavoitti keskustassa myös komean, uutukaisen ja oman kotikaupunkini kirjastolle lähestulkoon pärjäävän kirjastorakennuksen. Kauppoja oli sekä suuren suuri linja-autoasema. Mukava paikka. Kesäkaupunkina testattavan arvoinen, keskustan uimarantaan on vilkkaimmalta liikekadultakin vain muutaman sadan metrin matka! Voi että passaa siellä vesillä lutrailla...

Taas se nähtiin, että aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Kauniita paikkoja löytyy aivan kulmilta. Ja monethan käyvät Lohjalta Helsingissä töissäkin. Kyllä kannatti poiketa - asuntoautoilun ihanuutta parhaimmillaan.