Kinkit kengät ja uudelleen näkemisiä

Olipa hauska teatteripäivä!

Helsingin kaupunginteatterin päivänäytös alkoi yhdeltä, joka tarkoitti sitä, että kotoa julkisilla matkatessa piti lähteä jo puolen yhdentoista aikoihin. No, hyvä on, koko porukan kohtaaminen oli alkajaisiksi sovittu Oodiin, joten aikaa piti varata vähän enemmän ennen näytännön alkua.

Vaan eipä sieltä Oodista cavaa saanutkaan! Matkasimme siis pikaisten halausten jälkeen jo teatterille päin lasia kilistämään, emmekä olleet lainkaan liian varhain perillä. Kuulumisia ehdittiin sentään vähän jutella jo ennen näytöstä.

Olin kuullut ja lukenut Kinky bootsista ylistäviä arvioita ja tutut olivat sitä kovin kehuneet, silti itselläni oli jotensakin kinkkinen ennakkoajatus ja pelkäsin että kaikki hymistely nostaa odotukset liian korkealle. Hyvin kuitenkin toimi, tykkäsin kovasti. Loistavat laulusuoritukset ja mahtava puvustus, rento tunnelma ja mukaansa tempaava rytmi menivät jalan alle ja fiilis oli hyvä. Olipa iloisen mielen näytäntö todellakin.

Näytännön jälkeen jatkui päivä Frans & Amelie -ravintolassa, jossa saimme todella loistavaa ja yksilöllistä palvelua. Viini virtasi ja ruoka oli maistuvaista. Ehdittiin myös kunnolla turista ja muisteloita kertoilla. Jännä miten erilaisia asioita kullekin on jäänyt mieleen. Minä hädin tuskin pystyn palauttamaan mieleen konttoriopin tunteja, kielten ja matikan muistan kyllä. Opettajia muisteltiin, kuka kenetkin muisti..

Nippanapan muistivat kyllä kaikki!

Olisipa pitänyt nostaa malja hänen kipakan ankaralle, mutta myös mahtavan sarkastisen huumorin kyllästämälle ja huolehtivaiselle muistolleen.

Juustoja Kuusamosta

Kevään virtapiikki riitti vielä ainakin Juustopöytä-yhdistyksen tapahtumailtaan, jonka keskiössä olivat Kuusamon juuston makoisat tuotteet.

Saimme maistelun lomassa kuulla mielenkiintoista historiaa juustolan vaiheista ja opittiin, kuinka vuosien saatossa toimintaan ovat olleet 

vaikuttamassa niin Valio kuin Arlakin. Arlan siirrettyä valmistuksensa Suomesta pääosin Tanskaan, aloitti Juustola paikallisten maidontuottajien, yritysten ja kunnan toiveesta ja myötävaikutuksella oman yritystoimintansa, joka alun vaikeuksien jälkeen nyt näyttää hyvältä. Uusiin laitteisiin on voitu satsata ja mm. muovipakkauksia vaihdetaan nyt uusiutuviin materiaaleihin.

Maistella saatiin savujuustoa, punaista ja mustaa emmentalia, paimenpoikaa, goudaa ja Peltolan blueta, jonka tie maistelupöytään kulki syystä että Peltolan tuottajat löytyvät Kuusamon juuston taustalta myös.

Maistuva tapahtuma. Kivassa coworking tilassa Kuntatalon siivessä.

Makupareista vielä sen verran, että tyrnihilloke sopi tosi hyvin savujuuston kanssa ja Lemoncurd eli sitruunahillo oli lyömätön sinihomejuuston kumppani. Aprikoosi juustotarjottimella oli kaunis ja maukas tuttavuus. Viikunoita tässä kombossa ei ollut lainkaan. (kuvaa tarkemmin tsuumaillessa huomasin, että viikunahilloa olikin :) 

Parmesaanin tuoksua kevätmessuilta

Ihana aurinkoinen päivä siivitti tänä vuonna juurakoiden ja taimipottien kauppaa Pasilan messukeskuksen käytävillä.

Ensivaikutelma portaita alas astellessa ei minua puhuttanut, mutta ehkäpä koneista ja laitteista kiinnostuneet saivat kiksinsä Fiskarsin oranssista osastosta, joka toivotti messuvieraat tervetulleiksi yhdessä viereisen pihakalusteiden laajan läänin kanssa.

Tunnelma onneksi parani syvemmälle hallissa vaeltaen ja kauniit istutukset tunnelmapuutarhan alueella pelastivat paljon. Tästä messusta jäi kuitenkin hajanainen fiilis. Ehkäpä odotin jotain kantavaa teemaa viimevuoden tapaan, tai sitten olin vain nälkäinen, sillä kassiini päätyi aimo lohkare parmesaania ja makkaroita. Löytyipä hallin laidalta vielä sievä "riihirimputin" eli sekoitepellavainen tunikamekko! Että sellaista tällä erää.

Gaalojen kevät

Juuri kun Mesoamisesta oli selvitty, saatiin kutsu Eventoawards-juhlaan. Mikä lie kärpänen on tänä keväänä puraissut, kun on ollut kiva tarttua kaikkiin rientoihin innolla.

Mukavat olivat nämäkin bileet. Oli ohjelmaa, juomaa ja ruokaa - ja kaamea tungos, mutta sopu sijaa antoi.

Oivaltava juttu oli leffasaliin, jokaiselle penkille, valmiiksi "katettu" Fazerin toteuttama alkupalapussukka josta löytyi poppareita, sapaksia, pikkolopullo kuoharia ja jälkkäripatukka. Näitä sai nakerella palkintoseremonian aikana ennen varsinaista tarjoilua.

Palkintoja jaettiin useassa gategoriassa ja aikaa kaikkien pystien jakoon menikin, joten eväät paransivat viihtymistä merkittävästi.

Palkituista jäivät mieleen erityisesti Lataamon ja Hartwallin yhteistyönä toteutettu Suomen harmain päivä, jota itsekin olin hypettänyt kovasti, ja joka, ironista kyllä, sattui olemaan yksi sateisen syksyn aurinkoisimmista.

Toinen tuttu oli Kyrödistilleryn lanseeraama riehakas päivä, joka saa jatkoa taas elokuussa.
Tapahtumapaikoista palkittiin Koskenranta, joka oli myös oma suosikki sekä Clarion joka on vielä käymättä.

Testilähetys...

Kirjoittelen tätä postausta minulle udella Bloggerin appsilla, jonka käyttö on helppoa, mutta julkaisu hankalaa.

Blogi kaipaisi uutta pontta elpyäkseen ja tämä voisi toimiessaan olla sellainen. Toki pelkän tekstin kirjoittelu ei innosta, kuvat olisivat tärkeä osa juttua...

Kuva on liitetty muilla konsteilla. Ei appsissa toimi. Harmi.

Aurinkohaaveita, Viva Mallorca

On tulossa niin sanottu talviloma, vaikka ilmassa on jo vahva kevään fiilis. Suunnitteilla on matka Mallorcan ympäri, tai, no olkoon, ehkä pienempi kierros kuitenkin.

Kävi näet niin, että reissumme tulee kutistumaan muutamalla päivällä, syystä että lentokieltoon on laitettu Boeing-lentimet. Nyt on lehtoyhtiö sitten uudelleenjärjestellyt lomalentomme ja päiviä on nipsautunut pois.

Toki tarjosivat tilalle välilaskullisia lentoja alkuperäisinä päivinä, mutta neljän tunnin odottelu kentillä ei tuntunut mielekkäältä.

Mallorca on ollut bucket-listallani siitä lähtien kun luin ensimmäisen Peter Kerr kirjan Lumipalloja ja appelsiineja. Siinä Kerr kirjoittaa alkutaipaleestaan appelsiinitilalla, tai oikeammin sopivan talon ja tilan etsiskelystä, tapaamistaan ihmisistä, kulttuurista ja onnekkaista sattumuksista.

Tuo ihana kirja aloitti ketjureaktion, jonka seurauksena tilasin Amazonin kaupasta loputkin teokset, Mañana mañana, Viva Mallorca, Basket full of snow flakes ja From Paella to Porridge, joista yhtäkään ei ole suomennettu (vinkki).


Nyt olen palannut Kerrin maisemiin kirjojen sivuille matkaopas toisessa kädessä.

Paljon on nähtävää ja vähän päiviä...

Suomen Messut vietti synttäreitä - onnea satavuotiaalle!

Ja viini virtas vaan...

Upeat juhlat järjesti Messukeskus 100-vuotispäivänsä kunniaksi.  https://100.messukeskus.com/messukeskus-100/

Oli ilo päästä mukaan. Illan spiikkasivat ansiokkaasti Marja Hintikka ja Roope Salminen. Ohjelma oli mainio ja tarjoilua piisasi katkeamatta.

Ilta alkoi Mesoaja-juhlan merkeissä jossa palkintoja jaettiin seitsemässä kategoriassa. 

Ja kun palkinnot oli taputeltu, alkoi varsinainen 100-vuotisjuhla. Ruokaa tarjottiin kymmenissä kojuissa. Maisteltiin blinejä ja särkiburgereita, juustoja ja maa-artisokkakeittoa, karkkeja ja suklaita...
Oli skumppabaarit ja viinitiskit. Ihania makuja, loistavaa palvelua.

Puheitakin pidettiin, valtiovarainministeri Orpo toi tervehdyksensä ja kaupunginjohtaja Vapaavuori tuli bongattua puolisonsa kanssa kulkiessaan. Oltiin arvokkaassa joukossa.

Ja ohjelmalavalla roihusi Michael Monroe 

Hienot kinkerit kertakaikkiaan. Hyvin toteutettu, sai olla ja viihtyä. Pönötystä ei ollut havaittavissa, sen sijaan pukuloistoa senkin edestä.

Kun ammattilaiset järjestävät, näkyy se kyllä. Punainen matto, mutkaton sisääntulo, nimellä, ilman litteroita. Tunnelma hieno, tarjoilu sujuvaa, hymyjä, iloisia tervehdyksiä, kotoisaa oloa, yhteen kuuluvuutta. Pitkäksi aikaa ja hyvä mieli, kiitos kestityksestä!

Video: Minna Tervamäki tanssi punaisessa mekossaan.