Makkaraperunakesä koskelta koskelle

On kesän maku jäänyt huuliin...

Mainion monipuolinen lomareissu ja kesäkin ovat melkein jääneet jo taa ja päivien rytmi vaihtunut työn myötä arkiseksi.

Lomaan ja kesään mahtui kylmää ja kuumaa, kuivaa ja sadetta, vaaroja, metsiä ja järviä, mutta etenkin kuohuvia koskia.

Alkukesänä työpaikalla nautitut hellepäivät vaihtuivat ensimmäisen lomaviikon raikkaisiin ja suorastaan kylmiin tuuliin. Sateitakin saatiin, mutta etenkin kalsaa, kymmenen asteen tuntumassa viihtyvää keliä. Kuhmon kiva näytti meille viileimmät lukemat, aamulla kuusi astetta ja päivällä kymmenen. Hytisytti, mutta Hankaranta esitteli mitä ihanimman auringonlaskun.

Teimme autoreissun idän ihmeitä katsellen. Rymysimme koskelta koskelle Ruunaan retkeilyalueella. Neitkoski, Siikakoski ja Haapavitja jäivät mieleen, ja sillat sekä laavut - ja havainto, että metsät ovat vessoja täynnä, kun taas parkkipaikoilla niitä ei enää lainkaan ole.

Ilomantsissa poikettiin Katri Valan elämän työtä vaalivassa koulumuseossa, Hermannin viinimyymälässä ja Möhkössä Mantaa tervehtimässä sekä etsiskelemässä kaunista järven rantaa väärästä suunnasta. Näkemättä se jäi.

Makkaroita oli pakattu jo kotoa auton jääkaappiin kaksin voimin. Sitten vielä Kajaanin torilla innostuimme Kivikylän myyntivaunun herkkukassista ja ostimme lisää. No, makkaraperunat ovat kyllä kätevät kokata ja maukkaat maistella... Tuoksuaan ei ole paha verrattuna esim. moneen juustoon...

Lentuankoski oli mainio nähtävyys ja rauhallinen yöparkki.

Mökkipaikka Sotkamon ja Vuokatin rajamaastossa otti meidät vastaan lämpenevässä säässä. Päivät muuttuivat viikon aikana poutaisiksi ja kierrettyä tuli monet lenkit: Eino Leino ja Piimä Hessu...
Sateessa kastuttiinkin, mutta saunassa oli mukava lämmitellä ja jäseniä vetreyttää lenkkien jälkeen ja takassa paistella makkaraa...
Vuokatin viini oli kiinni eikä sinne päästy.
Hiukan hiekat Sotkamon keskustassa ovat ihanat! Huovishuone mielenkiintoinen.

Liikunnallisen patikkaviikon jälkeen vaihtui laji. Ajelimme hellesäässä järveltä järvelle. Nurmeksessa pidimme ranta- ja Bomba-päivää. Lastukoskea ihailtiin ja Pisankoski todettiin vaienneeksi. 

Varkauden Honkakoski oli mainio uinti- ja yöpymispaikka. Mikkelinpuisto esitteli kauniita pihaideoita ja Kenkäverossa oli kova kuhina.

Lahdessa uimme ja katselimme Vesijärvellä viilettävää venearmadaa, suppailijoita ja vesiskoottereita ja purjeliitäjiä ja ihailimme matkan ehkä kauneinta auringonlaskua. Mukava reissu ja mainiot muistot.

Ja kunnon takinkääntäjän tavoin saattaisinkin nyt ajatella asuvani joskus Sotkamon keskustassa, niin viihtyisää siellä oli.

PS. Änättikoski jäi mainitsematta