Juhannusjuhlinnan päätteeksi siippa järjesti yllätyksellisen loppuhuipennuksen kukkaisalle viikonlopulle. Kurvaus Haagan rhodopuiston kautta kannatti!
Edellisviikonloppuna oli ollut kukinta parhaimmillaan, joten arvelimme olevamme hieman myöhässä, mutta mitä vielä. Korkeuksiin kurottavat Mikkelit lähes valkoisine kukkineen olivat hyvässä vauhdissa vielä, eikä punaisena loisteleva Haaga jäänyt juuri huonommaksi. Atsaleat olivat monessa vaiheessa, ohi, kukassa ja nupuillaan vasta, joten nähtävää on varmaan vielä tällekin viikonlopulle.
Rhodokierroksen päätteeksi laukkasimme myös läpi palstaviljelmien meren, jossa näky oli tottamaar toisenlainen kuin oman hyötypenkkini sammaleisessa sopukassa.
Nyt on niin, että työtekstien lisäksi ei niska juurkikaan kestä ylimääräisiä näpyttelyjä, joten annan kuvien kertoa:
