perjantai 30. lokakuuta 2015

Kolme kohellusta - sattumuksia Kreikan rannoilla


Lomakuvia käsitellessä nousi mieleen Kreikan reissulta muutama hauska sattumus, joilla ilahdutin perheen päätä rantoja rymytessä.

Agia Annan hiljaisessa lomakeitaassa tempaisin kengät käteen ja kahlasin rantaveteen. Lämmintä oli ja mukavaa, mutta isäntä viiletti rantakadulla jo kaukana. Niinpä minä päätin oikaista nurmikon poikki hiekkavarpaineni ja kuivata jalat läpsytellen lämmintä kivikatua, mutta Ai!

Rannan vihreältä nurmikolta näyttävä peite olikin piikkejä täynnä. Joku maata pitkin matava kasvillisuus siinä oli, okaat nousivat taivasta kohti eli suoraa jalkapohjiini. No, kun olet lintannut kummankin jalan piikkimattoon, mitä teet, ei siinä sovi istumaankaan ruveta! Ei kun takaisin vettä kohti varpaisillaan ja nykimään okaita pois yksitellen. Vaimeaa tirskuntaa kuului rannan tuntumassa olevasta pihasta.

Kymin rantakaupungin loputtomassa, sateen pieksemässä rannassa puolestaan upposin mutaan. Että pitikin mennä juuri siitä kohdasta kurkkimaan. Ei kun kengät hiekkalillussa ja aivan märät, jos jo eivät olleet ennestäänkin. Mikäpä siinä, hiekkaranta taas lähellä ja kenkiä huuhtelemaan sinne. Kumarrus ja - aalto. Kastui siinä hartella roikkuvan puseron hihat, mutta kamera onneksi säilyi pulahtamatta.

Kolmas sattumus oli 90 kilometrin hipaisu navigaattorin ruudulla. Tien tiukoissa mutkissa laitteella oli nimittäin taipumus hyppiä pois paikoiltaan, ja niinhän minä sen pelastin. Otin käteen ja - kyllä se siinä välähti - mutta palautui kuitenkin näyttämään suuntaa.

Hotellille siis ajelimme illan hämärtyessä ja pimeäksi muuttuessa. Moottoritietä pääsee nopeasti... Sitten alkoivat hälytyskellot soida. Minne ollaan nyt menossa? Ei ollut Halkidaa seuraavassa opasteessa, eikä sitä seuraavassa, mutta Delfi ja Patras niissä kyllä luki. Syyksi selvisi, että olin hipaissut näytöltä uuden päämäärän, Kyparissos, jonne olimme ajelleet jo vajaan tunnin verran.

Vaikka Delfiin olisikin ollut matkaa vain 60 kilometriä, jäi se siltä yöltä tutustumatta. Hotellissa ehdimme onneksi vielä nipin napin iltapalalle. Hyvä ruoka - parempi mieli.

Harmittaa, että en ottanut ruokakuvia. Erityisesti jäi mieleen rullalammas ja rusinariisi. Riisin seassa oli usein vaaleita rusinoita ja aprikoosin palasia. Hedelmäistä ja hyvää.