Tänne kotikonnuille on vihdoin, koko kesän kestäneen viemäriverkoston peruskorjauksen jälkeen, saatu taas käveltävissä oleva tie. Mukava tunne, kun jalkojen alla on tasainen maa. Mutta uutukainen musta asvaltti imee kaiken vähäisenkin valon, eikä uusia katulyhtyjä vielä ole. Niitä on odotettu jo kaksi kesää. On niin kuin pussissa eläisi.
Junan ikkunastakin näkyy aamuin illoin vain oma nenä ja siellä täällä vilahtelevat valot. Mukavasti alkaa parvekkeilla ja pihoilla näkyä valokäätyjä, pientä piristystä tässä jo kaipaa.
Pimeyttä uhmaten ja vaihtelua tavoitellen pyrähdettiin pääkaupungissa. Vielä ei joulukatu ole virallisesti avattu, mutta kyllä oli paljon kauniita valoja! Ihmisiä kulki pitkin Hakaniemen rantaa ja Kaivopuistossa nauttimassa kirkaasta ja kuulaasta kelistä. Sadetta on nimittäin saatu koko viime viikon verran ja luvassa on räntää ja kylmenevää.
Ja elisaamuna käväisi lumi. Olipa mukava katsella valkoista maailmaa, näytti niin puhtoiselle ja raikkaalle. Puoleen päivään mennessä nurmi vihertyi taas ja näkymä muuttui syksyiseksi. En minä lunta erityisesti odota, on sitä viime talvina ollut riittävästi, mutta kun pieni valkoinen harsokin toi jo pirteämmän mielen, niin on siinä jotain taikaa oltava.