lauantai 8. joulukuuta 2012

Touhotusta ja tohinaa hankien keskellä

Pikkujoulusta pikkujouluun ja jutusteluun viinien äärellä kävi matka viime viikonvaihteen tietämillä. Ensimmäinen harjoituslanttulaatikko tuli tehdyksi myös, onneksi, sillä resepti oli hiukan hakusessa vielä.

Juustotätien pikkujoulua vietettiin taas Copas y Tapas -ravintolassa Helsingissä. Siellä sain maistella erilaisia pikkupurtavia sekä makoisan mureaa possun poskea - ja tietysti juustoja. Vuohen viinitarhuri oli sielläkin tullut valituksi jälkiruokapöytään ja hyvää se onkin.

Chilen viinit tulivat myös tutummiksi kun niitä pääsi purskuttelemaan oikein asiantuntevan opastuksen kera. Mika Vanne piti taas kerran informatiivisen, monipuolisen ja mukaansa tempaavan esityksen. Mielenkiintoinen ja ennalta minulle tuntematon asia oli, että Chilessä on helppo viljellä luomumenetelmin, sillä viiniöttiäisiä ei siellä juurikaan esiinny. Ainoastaan eteläisimmät viinialueet ovat sen verran kosteita ja sateelle alttiita aika-ajoittain, että tuholaiset siellä saattavat elää ja olla harmiksi asti. Keskialueitten kuumuuteen ja Andien sekä meren suojaamille alueille tuhotoukat eivät pääse. Sinne ei voi ryömiä, lentää eikä uida. Tästäpä syystä orgaaniset viinit ovat tyypillisiä Chilen tuotannossa, sillä lannoituskin siellä hoidetaan usein perinteisin keinoin. Mukava yksityiskohta luonnonmukaisessa viljelyssä oli, että viiniköynnösten varsiin kiinnitetään pahvilaput, jotka sivellään valkosipulilla ja hunajalla. Näihin lappusiin ryömiväiset jäävät kiinni ja putoavat maahan. Sitten päästetään köynnösten väliin ankat, jotka nyppivät ötökät suihinsa. Kätevää.

Talvikin tulla lävähti tänne kertaheitolla pikkujoulun kunniaksi. Viime perjantaina, marraskuun viimeisenä päivänä myrskysi ja tuiversi niin, että maa on nyt valkoinen koko Etelä-Suomessa. Täällä meillä on nyt lunta enemmän kuin Rovaniemellä tai Oulussa, Kokkolassakin on kuulemma aivan musta maa. Valoa ja pirteyttä lumi tuo tullessaan se täytyy myöntää. Toisaalta junat ovat olleet taas kerran aivan sekaisin ja arvailujen varassa on miten kauan työmatkat kestävät. Tuntuu kuitenkin sille, että kun tätä "ei niin nuukaa" aikataulutusta on jo kaksi talvea harjoiteltu, alkaa hommaan tottua. Kaikki on hyvin ainakin niin kauan kuin varpaissa veri kiertää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun piipahdit ja jätit terveisiä :)