Jouluisia tunnelmia yhden pysähdyksen taktiikalla

Minun elämänrytmiini näyttää kuuluvan joulunalusviikon kiireinen sinkoilu kaupasta kauppaan lahjojen perässä. Ei se siitä miksikään muutu.

Työkaveri on jo pitkin vuotta kiertänyt markkinoilla, turuilla ja toreilla sekä ystävämyynneissä hankkien ihastuttavia lahjoja tuttavilleen. Hän on jo hyvissä ajoin postitellut paketit ulkomaille ja organisoinut joulun viettonsa. Minä sen sijaan herään aina samaan kiireeseen ja ideoitten vähyyteen viimemetreillä - ja mitä suuremmaksi lapset kasvavat, sen vaikeampaa keksiminen on.

Tämän viikon illat ovat siis venähtäneet pitkiksi kauppoja kierrellessä. Kyllä nyt vielä alkuviikolla on ollut hauskaakin, on vielä tunne, että aikaa on runsaasti ja on voinut kuljeskella käytävillä kiireettömästi ja katsella kaikkea mahdollista ja mahdotonta tarjolla olevaa. Jos joku on helpompaa, niin kenties se, että nyt uskaltaa jos harkita ja hankkiakin myös pehmeitä paketteja.

Äidin kuoleman jättämä tyhjiö tuntuu etenkin näin joulun aikaan, mutta kipu on nyt jo paljon lieventynyt. Yhtenä aamuna linnun liverrystä kuunnellessa tuli jopa lämmin ailahdus, kun muistin äidin siinä hetkessä ja jotain hänen pikkulintusista lausumaansa sananpartta. Edelliseen liittyen myös tietynlaisten lahjatavaroiden kiintiö on  "vapautunut". Äidillä oli, isojen kodinkoneitten ohella, tapana keksiä myös pientä kivaa, kuten muotosaippuoita, kylpyvaahtoja, marmeladia ja sen sellaista.

Let it snow!

Lunta on tullut joka päivä ja keot talojen vierustoilla sen kun kasvavat. Kevyt pakkaslumi on  kaunista ja lentävää, kuin puuteria ikään, mutta vaikeaa siinä on kävellä. Ja jos on käveleminen vaikeaa, niin vaikeaa on ollut myös junaliikenteessä jos koko yön on tuprunnut kinoksia ratapihat täyteen.

Minulla on ollut onnea junien suhteen. Olen jokaisena aamuna osunut juuri siihen junaan, joka on päässyt kivuttomasti matkaansa ja joinain aamuina vaihtunut N-merkkiseksi, niin että olen saanut nauttia matkasta "yhden pysähdyksen taktiikalla". Kuulutukset ja informaatio on myös selvästi ollut tänä talvena parempaa. Muutoksista ja viivästymisistä on asianmukaisesti ilmoitettu, ja vieläpä pahoiteltu aiheutuvaa vahinkoa. Joskus on saatu kuulla ihan lupsakkaakin artikulointia kuten "Muistakaa varoa liukkaita portaita, että saadaan jouluksi pakettiin muutakin kuin jalka". Me matkustavaisetkin olemme jo olleet paljon lunkimpia.
"Ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi".