sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Syyspäivien kirjakimara ja kuntoutujan elämää

Syksy todellakin saapui ja hämärät kirjaillat sen myötä. Vaikka viime viikko menikin taas Siuntiossa niskakuntoutuksen merkeissä, olen silti ehtinyt lukea jonkinmoisen kirjakimaran.
Muun muassa olen päässyt tutustumaan ihastuttavaan, jo aikaa sitten muuttuneeseen maailmaan.

Taannoin lukiessani Mika Waltarin kirjaa Lähdin Istanbuliin, löysin sieltä vinkin Simo Penttilän matkakertomuksiin ja nyt olen lukenut hänen Linna Espanjassa matkakuvauksensa, joka on todella velmusti ja hyväntahtoisesti eurooppalaisten kansakuntien erityispiirteitä raottava teos. Kirjassa liikutaan 50-luvun Ranskassa, Espanjassa ja Marokossa aikakaudella  jolloin ei vielä ollut tietoakaan massaturismin mukanaan tuomista lieveilmiöistä, täyteen rakennetuista turistirysistä tai  muista "maiseman pilaajista".

Penttilä kertoo ylen ihailevasti, ja minua miellyttävästi, espanjalaisten iloisesta ja rennosta tavasta elää ja suhteuttaa kaikki tielle  osuvat ongelmat laajempiin mittasuhteisiin, jolloin yksittäinen ongelma tai haaste pysyy järkevän kokoisena eikä saa  tolkuttoman suurta merkitystä. Samoin hän ihailee ihmisten hyväntahtoisuutta ja auliutta, joka ilmenee haluna auttaa ulkomaalaista monenlaisissa eteen tupsahtavissa elämän kiekuroissa. Myös vertailu ranskalaiseen tärkeyteen ja brittiläiseen sovinnaisuuteen on riemastuttavaa. Tangeriin kirjailija tuntuu ihastuneen ikihyviksi. Sen sadunhohtoinen eksotiikka on tehnyt tarinan kertojaan suuren vaikutuksen. Maustebasaarien värit ja tuoksut sekä kapeat kauppakujat mattoineen ja kultakoruineen  tulevat kuvatuksi tähtisumuisin sanakääntein. Samalla käy selväksi myös vanhan kauppiaskansan hillitsemätön perusluonne. Kapantekoon pyritään maksoi mitä maksoi, ja tietysti aina ostajalle erittäin edulliseen hintaan, jonka voi pian joutua toteamaan törkeäksi rahastukseksi vertaamalla samaa tuotetta seuraavassa kojussa. Toisaalta, kun hinta on itse hyväksytty niin elämyksestähän sitä maksetaan, omasta kaupantekotaidosta riippuva määrä, Penttilän ajatuksia lainaten.

Penttilä puolestaan mainitsi ja lainasi kirjassaan useaan otteeseen Washington Irvingin teosta Alhambra, ja sita lueskelen juuri nyt. Ihana, tuhannen ja yhden yön tarinoin ja historiallisin yksityiskohdin täydennetty Andalusia eepos. Lukunautintoa lisää roimasti omissa muistoissa siintävä Alhambra-kokemus. Uutena, seurustelevana parina joskus 80-luvun lopulla linnoituksessa kävimme ja Leijonapihan suihkukaivon juurella veden solinaa kuuntelimme. Aurinkoisen kesäpäivän valaistessa appelsiinipuiden oksistoissa hehkuvia hedelmiä (jotka olivat maultaan yököttävän katkeria). Silloinpa en osannut ajatella, että linnan tornissa olivat asustaneet mm. prinsessat nimeltä Zaida, Zoraida ja Zorahaida...

Kuntoutusohjelma sai Siuntiosta uutta potkua koko ryhmän voimalla. Jo näilläkin treeneillä olin tuplannut sisäisten niskalihasteni voiman. Enää tavoitteeseen on jäljellä vajaa kolmasosa voiman kartuttamista edellyttävää harjoittelua. Sitten saan siirtyä kerran viikossa suoritettavaan ylläpito-ohjelmaan. Että ei kun kuminauha venymään, enää ei laiskottelua suvaita! Kesä menikin aivan lekkeripeliksi harjoitusten osalta. Lapin rinteillä tuli tietysti toisenlaista lihaskestävyyttä hankittua.

Lisäkiusakseni ostin Kylpylän kaupasta appelsiinin tuoksuisen, oranssin ChiBall'in. Sellaista pitkään viime jaksolla hypistelin, joten ostopäätös oli kyllä harkittu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun piipahdit ja jätit terveisiä :)