"Pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä"

Kevään eka asuntoautoreissu on nyt tehty. Pääsiäisviikonloppuna huristelimme Härkätietä pitkin Turkuun ja sieltä saaristoteitä pitkin Pyhämaan kautta Uuteenkaupunkiin. Raumasta ajoimme Pyhäjärven rannalle Säkylään ja sieltä Halikkoon, jossa tutustuimme Rikalanmäen muinaishauta-alueeseen ja museopolkuihin. Salon kautta palasimme takaisin kotio.

Mukava reissu. Härkätien museo löytyi aivan valtavan viehättävästä Rengon keskustasta, kirkon kupeesta, mutta oli kiinni.

Ihana Uusikaupunki!
Erityisesti ihastuin Uuteenkaupunkiin. Se on maastoltaan mukavan kumpuileva ja hallittavissa päiväseltään jalkaisin ristiin rastiin. Nähtävää on riittävästi kaupungin kukkuloilla ja kaduilla. Netistä olin kaivanut etukäteistietoa vanhoista puutalokortteleista jotka olivat viehättävät ja ihmeellisen leveäväyläiset esim. Rauman vanhoihin katuihin verrattuna. Liekö sitten talorivejä napsittu välistä pois aikojen saatossa.

Turun Kakskerran saarella oli näkemisen arvoinen Brinkhallin kartano, joka on rakennettu armon vuonna 1793 ja on nyt tyhjä, ja ainakin näin keväällä aution tuntuinen. Kesäkahvila siellä näyttää kuitenkin toimivan ja konsertteja pidettävän.

Jäätä oli vielä kaikissa vesissä, joten veneitä ei nähty, mutta Uudenkaupungin suola-aittojen terassit olivat väkeä pullollaan ja aurinko paistoi. Pyhäjärvellä kävin pitkästä aikaa pulahtamassa. Ranta oli hiukkasen liian matala kylmään kylpyyn, mutta muutaman uintivedon tapaisen sain aikaiseksi.

Hyvä reissu, vaikka Uudessakapungissa Myllymäen tuulimyllypuistossa jäin kaipaamaan kukkaloistoa, jonka saattoi huomata olevan tulossa. Kaikkialta perennapenkeistä pilkisteli hyvin talveltineen näköisiä taimen alkuja, muutama krookus ja narsissi sentään oli jo uskaltautunut kukkimaan.

Ainoa reissun takaisku oli 'lelu'kameran (bloggie) akun temppuilu pitkin matkaa. Kylmänvaivoja sanoi isäntä. Olisi pitänyt älytä roikottaa kameraa yötä päivää kaulalla nyt se parka joutui öiseen aikaan värisemään latauksensa tyhjäksi.

Kukkaterapiaa messuilta

Tervehdys Kevätmessuilta! Pihanurmikko on vielä valkoisen hangen alla syvässä levossa, mutta ilmassa on silti paljon kevään tuntua. Väriloistoa ja hauskoja somistusidoita oli nähtävänä messukeskuksen kevätmessuilla.

Ihanaa, kohta tulppaanit nousevat omaankin penkkiin.

Kevään melankoliaa

Timantti keväthangella

Lumella välkehtivän
Sä näet timantin.
Ei kyynel eikä helmi
Kimalla kirkkaammin.

Salaisen kaipuun luoma
On tenholoiste sen;
Se aurinkoa katsoo,
Mi nousee säteillen.

Sen sädettä se palvoo,
Ja sitä rakastain
Se suutelee – ja sulaa;
Jää pieni kyynel vain.

On kaunist’ ikävöidä
Ylintä päällä maan,
Kimaltaa sille, kuolla
Sen hymyyn kauneimpaan.

kirj. Josef Julius Wecksel

Linkki Wikiaineiston sivulle:
http://fi.wikisource.org/wiki/Timantti_kev%C3%A4thangella