Åre ja Tegefjäll - Ruotsin rinteillä vilkasta

Se ero Ruotsin rinnekohteiden ja Suomen Lapin välillä oli, että Ruotsiin olivat löytäneet tiensä sadat ja tuhannet turistit, joukossa paljon suomalaisiakin. Åren keskusta oli mukavan vilkas, ihmiset parveilivat kaduilla ja kaupoissa ja aurinkoinen sää sai tunnelman vaikuttamaan aivan keskieurooppalaiselta.

Asuimme Tegefjällin puolella, ja siellä puolestaan oli hiljaista, mökkejä oli myynnissä paljon ja uusia rakentui kovasti. Mahtavat maisemat joistakin mökkiterasseilta olikin, ihan alkoi haaveissa siintää oma "alppimaja". Tegeforss, johon tutustuimme koskiseikkailuistamme ensimmäiseksi, vaikutti varsin juhlavalta, mutta ei ollutkaan mitään Ristaforssin putouksiin verrattuna. aivan Ristaforssin "huipulla" eli siinä suvannossa josta vesi syöksyy alas, oli leirintäalue ja patikkapolku kulki alueen läpi (tai kierrellen puskissa) söpöjä kalastusmökkejä ja muutama pitkäaikaisparkissa oleva asuntovaunu siellä nökötti sekä pari telttaa, muuten oli autiota.

Teimme melkoisia patikkareissuja. Viisi tuntia vilahti kuin siivillä tunturille kiivetessä. Tilanne oli se klassinen, aina kun luuli saavuttaneensa laen, tulikin eteen taas uusi rinne, ja uusi ja vielä ja vasta sitten paljas kallioinen laki, josta lumi suli solisten puroina alas. Maasto oli ylhäällä laen tuntumassakin vielä suota. Ihan kuin olisi kävellyt paljon pompituilla patjoilla. Vaikka sade ei kastellutkaan, niin kengät kyllä litisivät. Lakkoja oli, mutta vielä aivan muurain asteella - tai kukkina. Vaihtelu lyhyenkin välimatkan aikana oli suurta, varjossa kukki, aukealla oli muuraimia. Tutuille maistuivat, ihan kuin lapsuudessa Kirppulammin suolla Savitaipaleella.