Piskuisessa Kärkölässä ihmettelimme paikalle saapuneita autokolonnia sekä joka puolelta paikalle kiemurtelevia ihmisvirtoja. Olimme tulleet katsomaan Huovilan puiston vuotuisia, syyskauden lopettavia valojuhlia, mutta ohi oli minulta mennyt samaan aikaan juhlittava Kärkölä 150 v.
Juhlavaa oli. Letun paistoa, makkaraa ja kahvilan tarjoomuksia jonottavia joukkioita sekä paloautoja ja sammutusnäytöstä ihailevia pikkuihmisiä. Illan pimetessä alkoivat sadat kynttilälyhdytkin tuikkia tunnelmallisesti ja valon välke kimaltaa lammikon pinnasta. Kuin nenä päähän sopivat juhlan henkeen lapsien käsissä välkkyvät moniväriset valopötköt.
Musiikkiakin ohjelma oli luvannut, mutta yhtään säveltä emme onnistuneet kuulemaan. Yleishälinä ylitti kai ladon suunnalta kantautuvat laulelut, kaipa niitä kuitenkin esitettiin.
Koko komeuden kruunasi mahtava ilotulitus. Melkeimpä oli tuo juhlavampi ja näyttävämpi kuin Suomi100-tulitus vuoden vaihteessa Helsingin Kansalaistorilla. Varmasti juhlavuutta lisäsi myös Kärkölän peltomaiseman pilkkopimeä ympäristö.
Lohjalla yövyimme taas Haikarissa. Kauniisti kimmelsivät kaupungin valot Lohjanjärven peilissä kun asetuimme nauttimaan yömyssyä ennen nukkumaan asettumista. Hyvin vielä tarkeni yön ilman erityistä lämmitystä, vaikka "Trumatikki" hyvässä kunnossa nyt onkin.
Olin varannut liput Tytyrin elämyskaivoksen näytäntöön nimeltä Meidän aika. Kyllä oli koskettava esitys. Onnistunut oli myös 3D- heijastustekniikalla täydennetty niukkaeleinen lavastus. Myös näyttelijät onnistuivat hyvin tirauttaman kyneleen jos toisenkin katsojien silmäkulmista ja niistämisen turinaa kuului sieltä ja täältä. Suosittelen sekä näytelmää että kaivoskierrosta, niin paljon on ainutlaatuista ja oivaltavaa ideaa keksitty kaivoskuilujen uumeniin.
www.tytyrielamyskaivos.fi
