Kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa voi! Kyllä tykästyin maahan ja ihmisiin. Kauan olin tätä matkaa pidätellyt ja nähnyt itseni "sukellusleskenä" vilkaalla hiekkarannalla jossa hiippailisi jos minkälaisia hivelijöitä; hieronnan myyjiä ja hajustekauppiaita. Ajattelin, että arabikulttuuri, kaupantekijöitten ja tinkimisen taitureitten tavat, olisi liian päällekäyvä minulle. Ainoa vertauskohteeni oli takavuosien Hurghadan reissu.
Mutta toisenlainen oli Aqaba ja Jordania. Rauhassa sai rannoilla olla ja kaduilla kulkea. Ei tultu taskulle ja lompakolle, kyllä kaupattiin, muttei tuputettu. Mukava ja rento maa. Hyvä ruoka - ja lämmin sää. Aurinkoa olimme jo kaivanneet pitkän tovin ja Aqaba täytti kaikki odotukset.
Matka alkoi lennolla Aqabaan, jossa vietettiin myös ensimmäinen yö. Siitä jatkoimme Kuolleelle merelle, jossa vietimme pari yötä - kelluimme meressä ja lääpimme mutaa nahkoihimme. Nyt on siis ryppyjä siloteltu. Siitä jatkoimme Mount Nebon eli ns. Mooseksen vuoren maisemapaikoille, mutta sää oli sumuinen - ja edelleen Ammaniin, jossa kävimme amfiteatterissa ja Citadelissa Herculeksen temppelivuorella. Amman on rakentunut seitsemälle kukkulalle, joista tämä oli yksi.
Ammanista jatkoimme Petraan. Tällä aavikkoreissulla koimme ihmeitä, eli rankkasateen, joka sai aavikonkin tulvimaan, rakeita, jotka hakkasivat bussin kattoon kovasti kolisten sekä salamashown, joka välkytteli synkkien pilvien lomasta.
Petrassa tutustuimme yhteen maailman seitsemästä ihmeestä eli Petran hautalaaksoon. Suosittelen, oli vaikuttava. Siellä kiertelimme tunnin jos toisenkin ja siunasimme koleaa keliä, jonka ansiosta lämpöä oli vain kaksikymmentäviisi astetta.
Reissun lopuksi yövyimme beduiinileirillä Wadirumin autiomaassa. Teimme lava-autosafarin ja maistelimme nuotiolla ihanaa salviateetä, jota myös kotiin tuomisiksi ostin. Sitten palasimme Aqabaan niitä snorklauspäiviä viettämään. Löytyipä siipalle oivallinen ranta, jossa pohkeet somasti punaisiksi paloivat, ja jossa minä sain rauhassa uiskennella ja aurinkovarjon alla nautiskella.
