sunnuntai 14. elokuuta 2016

Aurinkoaamuna

kurjenpolvella_

Aurinkoaamuna katselin puutarhaan päin,
kukkivaa keltaista, sineä, punaa mä näin.
Lammikon pinnasta pilvien heijastuvan,
nurmikon vihreän kasteessa kimaltavan.

Perhonen lenteli metsään päin lepatellen,
silloin mä huomasin lehtien punertuneen.
Syksy jo uhoaa tuloaan pihlajissain,
elokuun lämmön mä toivoisin jatkuvan vain.

Syyskuu tuo mukanaan iltojen viileyden,
maisemaa värjää, taas uudeksi maalaten sen.
Paljon on kauniita hetkiä elämässäin,
helminä kesän tään muistoja miettimään jäin.