sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Mamma mia mikä viikko - ja kalliiksi käyneet kevätmessut!

Menneelle viikolle kasautui suuri joukko koko kevätkauden riennoista! Viikko alkoi juustopöytälaisten vuosikokouksen merkeissä, jatkui Svenska teatterin Mamma Mian tahdissa ja päättyi Kevätpuutarhamessuille. Viikonloppu onkin sitten sujunut kirjojen parissa, harmaata ulkoilmaa tuijotellen.

Mamma Mia hurmasi. Taidokas ja hauskasti sovitettu, elokuvaa tarkasti myötäilevä toteutus oli hauska. Oman värinsä esitykseen antoivat pienet suomenruotsalaiset oivallukset, jotka höräyttivät katsomossa naururemakan aina silloin tällöin. Yksi isäehdokas oli kotoisin Sipoosta ja toinen töissä Suomen pankissa, laulettu ruotsinkieli ei aivan kaikissa kohdissa ollut helpointa ymmärrettävää, ja joitakin sisäpiirin vitsejä jäi varmasti oivaltamatta, mutta tunnelmaa se ei haitannut. Taitavia laulajia, ihana lavastus ja tanssivaa silmäniloa lavan täydeltä.

Vuosikokoukseen oli väkeä saapunut ennätyksellisesti eikä ihme, tarjoilut ovat siellä aina ensiluokkaiset ja ylenpalttiset. Mukaan saimme Valion uutta levitettävää Koskenlaskija Ruoka -juustoa sekä Kreivi-juuston sekä Polar-viipaleita. Tarjoiluissa ihastuin erityisesti kreivijuuston ja inkiväärihillokkeen yhdistelmään.

Paviljongin lumoissa

Kevätmessuille jaksoin harmaasta sadekelista huolimatta harppoa, vaikka perjantaipäivällä jo tuntui, että laistan koko homman.





















Kiertelin paljon ja monta ihanuutta tuli nähtyä. Kukkasia ja sipuleita olisi ollut myynnissä, ja kauppa näytti myös käyvän vilkkaasi, mutta viime päivien erityisen kylmät tuulet ja synkkä keli hyydyttivät minun ostohaluni niiden suhteen. Erityisesti olisin toivonut löytäväni lammikkoon sopivia somisteita, suihkuideoita ja sen sellaista. Niitä en löytänyt ollenkaan.

Sen sijaan kiertelin kuin kissa kuumaa puuroa Aada Sisustuksen osastolla olleen puutarhapaviljongin ympärillä.

Rautaista, kestävää ja kaunista paviljonkia olen etsiskellyt jo muutaman vuoden. Suunnitellut sille paikkaa, miettinyt ja haaveillut, ja pannut isännänkin asialle sellaista etsiskelemään. Nyt se tupsahti messuilla eteeni aivan ajattelematta.






















Kaupatkin tuli ja toivon paviljongista olevan iloa moneksi vuodeksi ja loppuupahan etsiskely ja kuvastojen selailu.

Nyt pääsen tositoimiin kun yritän kotouttaa lahonneiden koivun runkojen mukana maahan mätkähtäneet köynnöksen uuden telineensä päällysvieraiksi. Sopivan amppelin ostin myös, jotta on mitä katsella sen aikaa kun odottelen uuden pihapömpelin toimitusta.