torstai 14. maaliskuuta 2013

Ihanaa, kun tulee kesä - totesi isäntä...

kun ikkunasta ulos katsoi ja pakkasta oli 22 astetta!

Kevät keikkuen tulevi ja uusi lumi on vanhan turma. Näitä on tiuhaan nyt hoettava, jotta säilyy huumori ja mielenterveys.

Tällä viikolla ovat taas I-junatkin pettäneet. Muina päivinä ei 'oo ollut niin vällii', mutta tänään - himpula sentään - yli kahdenkympin pakkasasteen nipistellessä sormia ja varpaita ei ollut hauskaa. VR saisi luvan kehittää meille Malmin värjottelijöille vaikka kahvitarjoilun, jos ei muuta messevämpää keksi.

Kuntoutuksen loppukiri

Totuuden hetki koittaa ensi viikolla. Ja kuten arvata saattaa on heinäsirkka tanssinut ja laulanut kaiken sen kiihkeän puoli vuotta, joka piti pyhittää kuntoiluun chiball-jumpaan, niskan venytyksiin ja lenkkeilyyn. Onneksi sentään jokunen reipas kävelylenkki on tullut tehtyä viikonloppuisin, ettei sentään ihan makailuksi ole mennyt ja GAS-lomakkeeseen löytyy oikeasti täytettävää.

Vastuskuminauhajumppaa olen sinnitellyt välillä innokkaammin ja sitten taas lusmuillen. Eikä ohjelma kaiken huipuksi vie kuin puolisen tuntia. Mikä se on tämä tämmöinen ikuinen teiniasenne, että käskemällä ei jumppaamaan saa - eikä sittenkään.

Vatsakin kurisee, kun nyt viimeinen viikko on paastottu koko puolen vuoden edestä! Eikä siinä mitä, odotan kuntoutusta vesi kielellä. Siuntion notkuvat pöydät ja monipuolinen valinnan ilo odottaa. Varmistettu on, keittiö on kunnossa.

No, ei tämä kurssi hukkaan ole mennyt. Yhtään niskaperäistä sairaslomaa en ole joutunut pitämään koko kautena. Sen pitäisi jo puhua puolestaan. Hyvillä mielin siis - puntariin ja ergometriin mars!