Hauskaa vappua!

Kevät on tullut. Vihdoin, olen sitä jo kovin kaivannut.

Viikonloppu meni pihalla valkotornadon lailla pyöriessä. Nyt on pensaat leikattu, nurmikko haravoitu ja risut poltettu (onneksi tuuli kävi metsään päin). Krookukset loistavat auringon kanssa kilpaa, kiitos Viherpeukalokerhon, jolta tuli viime tinkaan lokakuun lopussa tilattua "halavalla" sata uutta sipulia.
Kaikki kukkaset näyttävät talvehtineen hyvin. Ja mikäpä oi talvehtiessa, metrisen hangen alla.

Malttamattomana kuten aina, käyn kutittelemassa perennojen maasta pilkistäviä neniä ja yritän saada niitä nousemaan hieman reippaammin pinnalle. Penkit kun ovat sipulikukkasista huolimatta vielä kovin kaljun näköiset.

Kirjarintamalla olen pian saanut luettua loppuun Susan Cainin Hiljaiset - introverttien manifestin. Se on kirja, joka kaikkien tulisi lukea. Sain sen sivuilta paljon ymmärrystä sekä itseäni, että läheisiäni kohtaan. Mielenkiintoisella tavalla Cain kertoilee oman persoonansa ja opiskelujensa kautta eri tyyppisten temperamenttien tavoista suhtautua asioihin ja siitä, miten erilaisuuden ymmärtämättömyys tai huomiotta jättäminen vaikuttaa ihmissuhteissa ja työelämässä. Myös politiikassa, talousasioissa ja monikansallisissa suhteissa sillä on paljon merkitystä. Mielenkiintoista tosiaan.

Kirjassa suomalaisten mainitaan olevan tilastollisesti maailman introvertein kansa. Ei siis ihme, että meillä moni kirjassa kuvattu asia on normaalia toimintaa, kuten aamuinen (päiväinen ja iltainen) tuppisuisuus, eikä aiheuta sen kummenpia temppuiluja, mutta kyllä meilläkin seurataan jo kovaa kyytiä yltiöekstroverttiyden polkuja. Jokaisen pitäisi olla hyvä tiimipelaaja ja varustautua sujuvalla supliikilla sekä loistaa aivoriihissä kaikkensa kekoon kantaen. Lapsien kouluopetus on yhä enemmän ryhmissä tapahtuvaa, puhumattakaan suurista päiväkotiryhmistä joissa hiljaisimmille ei tahdo jäädä omaa tilaa ja palautumisaikaa.

Kirjan pohjalta en osaa itseäni luokitella puhtaasti kumpaankaan ryhmään, vaan heilun kai tässäkin asiassa  välimaastossa, mutta on siinä silti paljon asioita, jotka auttavat ymmärtämään miten minkäkinlaisiin tilanteisiin aina ajaudutaan, vaikka muuta oli mielessä. Viestintä on vaikea laji.