sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Hulinaa ja huisketta, ruusuja ja valkolakkeja


Kiireinen viikonloppu. Koko edeltävä viikko on mennyt lakkiaisjuhlien valmisteluissa. Ensinnäkin astioita piti hankkia lisää valtavat määrät, onneksi sain osan lainaksi. Sitten piti hyökätä taimistolle hankkimaan kaunistusta ja väriä pihaan, omavaraisuusaste kukkien suhteen ei näin aikaisin kesästä vielä ole päätä huimaava. Uusien perennapenkkiprojektien taimetkin ovat vasta nupullaan. Ja tietysti piti puunata ja paistaa. Viisain teko oli se, että tajusin tilata täytekakut valmiina. Herkun ihanien Vadelmatäytekakun ja Tiikerinlilja-juustokakun myötä pöytä olisi jo sellaisenaan ollut kaunis ja maukas, mutta tietysti piti ahtaa tarjolle "sen seitsemää sorttia", vaan kylläpä kaikki kelpasi.

Kaksien juhlien mahduttaminen samaan aamuun (pojan esitys omassa juhlassaan oli nähtävä), kattaus ja viimeiset valmistelut ja neljäkymmentä kutsuvierasta, meinasivat kaatua syliin. Lisäksi kevään pahin tuulikeli sai hermot kireälle kun pihalle pystytettyjen pöytien liinoitus uhkasi lentää naapurin puolelle. Juokse siinä sitten tarjoilujen ja liinojen kanssa kilpaa... Ei auttanut vaikka kaukaa viisaasti olin kerrankin hankkinut pöytäliinanipistimet ja -painot, aina oli liina nurinnarin. No, ensi keväänä nämä asiat ovat "hallussa".

Ihka ensimmäiset suuret juhlat ja monta mietittävää asiaa... Ilman kommelluksiakaan säästytty: Pöydässä seisoi juhlavasti kaksi suurta pumpputermosta, kahvia ja kuumaa vettä, mutta teepussit puuttuivat tykkenään ja lapsivieraitten mehukannu oli poissa pöydästä, sen sijaan se oli joutunut lahjaksi tulleitten kukkien astiaksi. Sävysävyyn valitut servietit jäivät koko juhlan ajaksi kaapin perukoille ja hajonneen kahvipumppiksen korvaaminen vesipumppiksella jäi ilmoittamatta. Pumppukannun kyljessä komeileva "Kuuma vesi" -teksti sai vieraat odottelemaan, että milloinhan sitä kahvia tulee lisää... Onneksi yksi rohkaistui kysymään.

Kiitos ihanien "vieraitten" eli sukulaisten ja ystävien, tunnelma oli lupsakka ja rento ja kaikki sujui kuitenkin mukavasti.

Tänään olen nauttinut "rääppiäisistä", ihanista juhlakalun poikaystävän tekemistä pitsoista ja kaikki paikat täyttävistä brie-paloista (kolmen kilon kiekosta tulee aika paljon paloja!). Onneksi booliin käytettyyn viinihanapaksiin jäi paljon hyvää Cataratto-valkkaria, joka sopii kyytipojaksi täydellisesti, kun kelikin on nyt tyyni, aurinkoinen ja Italia-fiilistelyyn sopiva.